maanantai 23. marraskuuta 2009

Se oli tässä, ja ei ollutkaan

Päivä päivältä
kaikki vajoaa.
Alas alas
tyhjyyteen,
tarkoituksetomuuteen,
turhuuteen

Hetki hetkeltä
kaikki tuntuu turhalta.
Onko meillä päämäärää?
Sitäkö tavoitellaan
Tarpeellista?
Hyödyllistä?

Mitä hyötyä tästä
työstä
oikeastaan onkaan?

"Ei elämästä selviä hengissä"
sanoi hän
Niin en minäkää selviä
Apua
Romahdan
kohta

Liika on aina liikaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti